Hyllyissä on pari kuukautta pyörinyt Nanson ihana kapearaidallinen paksuhko trikoo, josta on ollut tarkoitus tehdä paitoja, leggareita ja millon mitäkin kauppaan. Jotenkin ei mikään vain tuntunut oikealta. Kunnes tajusin, että pipojahan tuosta kuuluu ommella. Sitäpä sitten.
En pidä itseäni kovinkaan herkkänä söpöstelijänä, mutta kuitenkin alkuperäinen idis oli kurauttaa pipoon rusetti, jonka sitten katson omiin Crocsin punaisiin kumppareihin sopivaksi. Mutta jostakin syystä se ei tuntunut oikealta (näytin punaisessa rusetissa lähinnä Minni Hiireltä),sittenpä keksin sen!
Pitsiruusuke!
Tällä samalla ideallahan olen tehnyt hameisiin yms ruusukkeita, ja ai vitsi kun kelkka lähti rullaamaan, ei sitä pysäyttänyt mikään. Samalla kun ompelin kukkasta pipoon vilisi mielessäni kaikkia ihania väriyhdistelmiä!
Kauppaanhan näitä pitää saada myös! Mietin vielä että miten saisin järkevästi esille ruusukkeiden värivaihtoehdot.
Tämän pipon tein reilusti lörpömpänä kuin tavallisesti.
Illalla soviteltiin tyttären kanssa kilpaa, ja tuli todettua että näyttää myös lapsen päässä ihan mielettömän hyvältä! Tällaiset samistelupipot meille täytyy saada. Seuraavaksi sitten lapsen versio.
Vaikka laatikko tursuaa pitsejä, joutuu ehkä tänään lähteä metsästämään niitä lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti