Miten voi olla mahdollista että ihmisellä joka ompelee näinkin paljon pipoja ei ole niitä riittävästi omaan päähänsä? Aina tuntuu että ne on hukassa/likaisena/ei sovi vaatteisiin..
Tähän pulmaan surautin pikaisesti eilen herkkis-pitsiruusupipon.
Niinkuin aina omissa ompeluissa, lähtökohtana on saumurissa olevat langat ja niiden väri. Luonnovalkoista siis, kelpaa! Äkkiä etsimään se jossakin piilotteleva luonnonvalkoinen trikoopala ja pikana pipo tulille.
Kuva piti napata pikaseen parvekkeella, onneksi on olemassa koneella erilaisia kehyksiä piilottamaan kökköjä taustoja..hmph.
Mutta onpahan nyt komia pipo! Kelpasi piilottaa tämä kesän kulottama röllipeikko-lookkikin pipon alle kun Karrin kanssa kävimme eilen hakemassa Haukiputaan uudesta eläinlääkäristä nelosrokotteen.
Ehkä tämä pipo haluaisi kaverikseen jonkun herkkishuivin..
Tosi kaunis! Mun pitäis kans..
VastaaPoistaKiitos! :) Pitäis tehdä sarjana noita pino jemmaan, mutta sitten tulee se lankaongelma taas vastaan. heh.
PoistaNuo pitsiruusupipot on siitä käteviä kun niistä ei tarvi "tapella" isännän kanssa. Muut peruspipot päätyy aina jonnekkin puu-/kivisavottaan.
Tosiaan! :D Rusetti siis joka pipoon.. no meillä on miehen kanssa niin eri kokoiset päät ettei pelkoa pipojen pöllimiskierteestä.. ;)
Poista